Punainen lanka hukassa

Mulla on ollut aina hirveästi sanottavaa, muttei tapaa sanoittaa, ja oon huomannut, että mitä kauemmin pyörittelen asioita päässäni, sitä enemmän kumpuaa kysymyksiä, ei niinkään vastauksia. Oon ehdottomasti pohdiskelija ja pohdin syvästi, jopa nautin siitä enemmän kuin asioiden ratkaisemisesta tai selvittämisestä. Silti usein näiden kysymysten kasaantuessa alkuperäinen ajatuslanka saattaa olla hukassa.

Tässä blogissa haluan avata mun ajatuksia sekä elämää, ajoittain varmasti todella tarkasti ja joskus epämääräisesti. Millasta on olla tatuointiartisti? Millaista yrittäjyys on maassa, jossa siihen ei erityisemmin kannusteta? Mitä tapahtuu, kun talous laahaa, ihmisten ostovoima riistetään nostamalla hintoja ja veroja? Kuinka kauan olen jumissa mun päivätyössä, jota vihaan? Kauanko ylipäätään täytyy vaan selvitä? Onko missään mitään järkeä?

Mun näkökulma laajalti on tosi harmaa, mutta eettisesti ja moraalisesti oon todella mustavalkoinen. Näen monesta asiasta helposti usean eri puolen, ja on helppo ymmärtää, miksi toiset ajattelevat aivan eri tavalla kuin minä itse, silloinkin kun kyse on mielipiteestä, jota en millään tavalla voi oikeuttaa.

Punainen lanka, eli se mikä mulla niin usein yksin keskellä yötä asioita pohtiessa hukkuu, on se, mitä tässä blogissa kerin.